Sneak a Peek

Mä olen ollut kovin vaitonainen meidän kodista. Enimmäkseen siitä syystä, että kaikki on vielä niin hirvittävässä muutoskaaoksessa. Ollaan asuttu tässä jo reilusti yli puoli vuotta, mutta vieläkin melkein kaikki tavarat ja huonekalut ovat vailla pysyvää paikkaa. Eilen mulle iski hillitön vimma järkkäillä kotia uudelleen ja alkaa miettimään todenteolla paikkoja niin tavaroille kuin huonekaluillekin. Tämä prosessi taasen helpottanee sitä toista, liian harvoin toistuvaa, siivousrumbaa. 

Kyllä tästä vielä kaunis ja viihtyisä saadaan :) Sohva oli alunperin makuuhuoneessa, mutta musta se ansaitsi paremman paikan ja arvokkaamman käyttötarkoituksen, kuin vaatekasojen säilytyksen. Nyt sitä pääsee oikeasti ihastelemaan ja käyttämään. Olettaisin (mutta en ole varma) että seuraavaksi ruokapöytä siirtyy olohuoneeseen ja keittiöön tulee kapea "sohvapöytä" jonka äärellä voi syödä. Nykyinen on sohvan kanssa hieman liian ahdas keittiön ruokailutilaan.

Makuuhuoneessa sänky vaihtoi paikkaa ikkunan eteen. Haaveissa siintää alusvaatteille tarkoitettu senkki sängyn päätyyn. Toistaiseksi siinä oleilkoon Hennin häkki.

....koska en voi saada tarpeekseni Keinumäestä...

Musta on ihanaa, että jokaisella kyläilyllä löytyy aina uutta kuvattavaa ja tutkittavaa! Nämä kuvat on vuoden 2013 toiseksi viimeiseltä päivältä. Keinumäen viimeinen ihan oikea huone on nyt käsittelyssä. Sitten puuttuu enää eteinen, rappuset ja yläkerran aula (ja koko kellari). Toki kaikenlaista pikkulaittoa, kuten listat ja sähköt, löytyy vielä muualtakin. Toisaalta fakta tämän ikäisessä (ja omakotitalossa yleensäkin) on se, ettei tekeminen lopu koskaan. 

Annikin pannaria! Juu tässä ei ole voita säästelty. Ai että on muuten hyvää. Meidät on hyvin helppo houkutella kylään vain vihjaamalla pannukakusta.

Kaiken remonteeraamisen keskellä tyypit olivat jaksaneet askarrella ison kuusen täyteen ihania origamilintuja! Pääsipä oksille mun Tallinnantuliaisetkin. Musta on ihanaa ostaa tuliaisia ja lahjoja aina kun löydän jotain juuri jollekin tietylle ihmiselle sopivaa. Harvemmin jaksan etsimällä etsiä mitään.

Mutta siis se ison juttu! Ruokahuone on nyt tosiaan niitä listoja ja sähköjä vaille valmis! Voi hyvänen aika miten ihana huone se onkaan. Mun uusin lemppari :)

Makuuhuone edistyy

Vihdoin ja viimein saimme hommattua yöpöydät. Edellisessä kodissa sellaisista saattoi vain haaveilla ja nyt, kun niille olisi tilaa, ei oikein sopivia ole meinannut löytyä. Päädyimme lopulta IKEAn valkoisiin HEMNES yöpöytiin. Hinta ei päätä huimannut ja ulkonäkö on tarpeeksi lähellä hyvää. Jonakin päivänä meillä on oikeasti vanhat ja superpersoonalliset yöpöydät. Sitä odotellessa mennään näillä.

Henni kasaamassa pöytiä. Ilmeestä päätellen tämä ei ollut ihan yhden pikkubullin hanskattavaa hommaa. Onneksi Hoo auttoi.

Ja katsokaa, onhan ne nyt sievät. Kännykätkin surisee aamulla niin lujaa puuta vasten, ettei nukkumatilla ole toivoakaan pitää meitä unessa (kop kop).

Tunnelmallista joulun odotusta!

Pikkuhiljaa alan saamaan meidänkin kotia sievemmäksi. Jostain syystä mulla/meillä vie aina tosi kauan aikaa, ennen kuin asiat asettuvat paikalleen. Juuri, kun edellisessä kodissa päästiin jonkin sortin järjestykseen, oli muutto edessä. Syystä että meidän koti on vielä todella todella keskeneräinen, en ole sitä sen kummemmin täällä esitellyt. 

Tässä muutama pieni fiiliskuva kuitenkin :) Toivottavasti pääsen pian laittamaan enemmänkin kuvia. Nyt takaisin sohvan nurkkaan kera rommitotin. Sarjassamme toinen ilta epätoivoista flunssan selätystä.

Iltapuhteita ja joulufiilistelyä

Eilen piti mennä ajoissa nukkumaan. Piti ja piti. Enhän mä mitään unta saanut, joten jäin selailemaan Unelmien Talo&Koti lehden marraskuun numeroa joka löytyi siivoilun lomassa makuuhuoneen nurkasta. Tässä muutama kiva bongaus:

Ihana kynttiänalunen Hemtexistä 8,95 €, lehdessä sivulla 10.

Mä olen jouluihminen. En sentään sekoa joulusta, mutta tykkään kovasti. Varsinkin, jos on lunta. Rakastan kynttilöitä, valoja, sinistä hetkeä, pipareita joissa on vaaleanpunainen kuorrute, glögiä, pähkinöitä, lahjomista, läheisyyttä...

Toistaiseksi vietämme joulun perinteisesti äitini luona (suureksi iloksemme). Sitten joskus, kun mä teen oman joulun, haluan pienen kuusen, hieman alla olevan tyylisen. Siihen ehkä muutama koriste. Kotiin paljon kynttilöitä ja valoja, joululiinat ja himmeli.

Huomasin myös olevani kovin trendikäs. Olen tainnut olla jo aika kauan. Teollinen meininki on aina ollut lähellä sydäntäni joten roikkavalaisin on ollut luonteva haave pitkään. Muutama vuosi sitten Hoo tuli töistä kotiin ylimääräisen roikan kanssa. Oi mikä ihana mies!

Roikkavalaisin 16 €, Clas Ohlsonilta. Löytyy lehdestä sivulta 24.

Tähän on tulossa kaukosäädin jossain vaiheessa. Älkää kysykö multa, miten tämä projekti toteutetaan, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että valo menee naps päälle ja pois kaukosäätimellä, eikä sitä varten tarvitse erikseen kontata sohvan taakse pistorasialle.

Tässä vielä eilistä tunnelmaa työhuoneelta. Duunari-yrittäjien joulunodotus koostuu kahvista, jouluvaloista ja työstä - hyvä niin :)

Valokeilassa Keinumäki

Keinumäki sen kun edistyy. Mä olen niin ylpeä tytöistä. Ihan mielettömän vikkelään talosta on kuoriutunut asujiensa näköinen. Yläkerta on jo lähestulkoon valmis, samoin alakerrassa keittiö. Tässä hieman yksityiskohtia, vinkkejä ja ideoita (varautukaa kuvaryöppyyn, en vaan osannut valikoida...)

Vaikuttavat tapetit löytyvät jokaisesta huoneesta. Tässä esittelyssä makuuhuone ja eteinen. Huomatkaa superhieno öljylappu yöpöydällä!

Makuuhuoneen vadelman värinen lattia!!! Jokaisessa yläkerran huoneessa on eri värinen lattia, työhuoneessa oliivinvihreä ja vierashuoneessa musta. Saas nähdä jatkuuko sama meno alakerrassa.

DIY!!! Moni paikka myy kalliilla pelkkiä lampunvarjostimen metallikehikkoja. Halvemmalla pääset, kun hankit kulahtaneen varjostimen kirpparilta ja irrotat vanhat kangasosat. Tarvittaessa kerros spraymaalia metalliosan päälle ja ”varjostin” on valmis!

Pakko kyllä antaa suuret kunnianosoitukset suurten linjojen lisäksi pienten asetelmien kokoamisesta. Vaikka keskeneräistä on vielä paljon, tulee kaikesta yllättävän paljon seesteisempää, sievempää ja helpommin käsiteltävää, kun ympärillä on kauniita asioita harkiten asetellusti (not to self...).

Jatkan Keinumäen tarinaa mun silmin, jahka päästään taas kylään :)

Habitare 2013

Ehdittiin sentään Habitareen, vaikka tiukille meni. Hoon työt pitivät päivät pitkinä viikolla ja eilen oli menoa muuten vaan, joten ainoa mahdollisuus oli sunnuntai aamupäivä. Henkilökohtaisesti olin hieman pettynyt messutarjontaan. Samat iänikuiset isot brändit veivät pinta-alaa eikä pieniä, kiinnostavia ja uusia tuttavuuksia ollut edellisvuoteen verrattaessa nimeksikään. Muutamia kiinnostavia erikoisuuksia kuitenkin löytyi, onneksi. 

Ensin huomasin pullonkorkit, sitten hahmotin ne lampunvarjostimeksi ja lopulta katseeni kiinnittyi SWANE:n osastoon, jossa komeili toinen toistaan upeamman värisiä kierrätysmateriaalista valmistettuja metallituotteita.

SWANE stands for the Design and trade of furniture and accessories made out of recycled materials (Upcycling). Our manufacturing process takes place in Africa according to the principles of social and environmental sustainability.

 Erityisesti ihastuin vateihin ja harmittelen edelleen mielessäni rahatilanteemme pienuutta...

Nyt en saa päähäni, oliko Normann Copenhagenin tuotteita esillä viime vuonna, mutta meidän mielenkiinnon herätti kiviset sekä puiset, pisaran malliset, ripustimet. Toimisivat nämä varmasti vaikkapa kaapissa vetiminäkin!

Kay Bojesenin Songbird-linnut ilahduttivat! Niitä voi ostaa mm. Finnish Design Shopista. coMco:n tyynyt herättivät mielenkiinnon, mutta jäivät hyllyyn. Myöhempi vierailu heidän verkkosivuillaan sai aikaan korkeintaan suurtakin suuremman hämmennyksen. Mikä ihme siinä on, että tällaisiin messuihin laitetaan ihan törkeästi rahaa, mutta perusasioita ei viitsitä laittaa kuntoon? Hieman sama homma pätee Feenbohon, jonka sivut toki näyttävät kivoilta, mutta informaatiota niistä ei saa irti ei sitten minkäänlaista. Tai no, on siellä se sähköpostiosoite. Lampunkannat olivat joka tapauksessa kiinnostavat.

Protoshopilta löyty paljonkin kiinnostavaa. Fanni Suvilan Hattara-pöydät sulattivat sydämiä. Kertakaikkisen herkkiä ilmestyksiä! Lassi Alestalon Hang Around-henkarin voisin nähdä missä tahansa nuorekkaassa ja innovatiivisessa vaatekaupassa ripustimena.

ValoLight 2013 osastoon oltiin kaikki jotakuinkin pettyneitä. Muovia, muovia, muovia, muovia ja ainiin, muovia. Onneksi joukosta löytyi myös betonia ja puuta sekä valokirjaimia.

Salonki 2013 sai sukat pyörimään ja kyllä, jos sitä rahaa olisi ollut, myös lompakon tyhjenemään. Kaikista ihanista näytteilleasettajista ehdottomaksi ykköseksi rankkautui Roomage. Ihan kaikki, siis oikeasti ihan kaikki oli juuri sellaista tavaraa, jota haluaisin kerätä kotiini ja ehkäpä vielä joskus myydä eteenkinpäin!

Loppuun vielä muutama helmi. Yritys, jonka nimi on HELNO, siis ei helevetissä, ihan mahtavaa!

Hakolan aina ihana logo. Ei niissä tuotteissakaan mitään vikaa ollut, mutta kyllä se oli logo, joka lämmitti mun mieltä. Hakola on hyvä esimerkki siitä, missä kunnossa ulkoasuasioiden pitäisi olla siinä vaiheessa, kun lähdetään messuille. Lisäksi vielä vinkki kaikille muille messuesittelijöille K-Raudalta, sähköinen kilpailuunosallistuminen. Ai että oli helppoa, nopeaa ja ennen kaikkea ympäristöystävällistä. Olisiko muidenkin syytä siirtyä tälle vuosikymmenelle?

Ihan viimeisenä linkkivinkki Dokkäniin. Orientalkauppa, jossa tavaraa Marokosta ja Egyptistä. Menkää ja ihmetelkää. Minä menen ainakin.