Ehdittiin sentään Habitareen, vaikka tiukille meni. Hoon työt pitivät päivät pitkinä viikolla ja eilen oli menoa muuten vaan, joten ainoa mahdollisuus oli sunnuntai aamupäivä. Henkilökohtaisesti olin hieman pettynyt messutarjontaan. Samat iänikuiset isot brändit veivät pinta-alaa eikä pieniä, kiinnostavia ja uusia tuttavuuksia ollut edellisvuoteen verrattaessa nimeksikään. Muutamia kiinnostavia erikoisuuksia kuitenkin löytyi, onneksi.
Ensin huomasin pullonkorkit, sitten hahmotin ne lampunvarjostimeksi ja lopulta katseeni kiinnittyi SWANE:n osastoon, jossa komeili toinen toistaan upeamman värisiä kierrätysmateriaalista valmistettuja metallituotteita.
SWANE stands for the Design and trade of furniture and accessories made out of recycled materials (Upcycling). Our manufacturing process takes place in Africa according to the principles of social and environmental sustainability.Erityisesti ihastuin vateihin ja harmittelen edelleen mielessäni rahatilanteemme pienuutta...
Nyt en saa päähäni, oliko Normann Copenhagenin tuotteita esillä viime vuonna, mutta meidän mielenkiinnon herätti kiviset sekä puiset, pisaran malliset, ripustimet. Toimisivat nämä varmasti vaikkapa kaapissa vetiminäkin!
Kay Bojesenin Songbird-linnut ilahduttivat! Niitä voi ostaa mm. Finnish Design Shopista. coMco:n tyynyt herättivät mielenkiinnon, mutta jäivät hyllyyn. Myöhempi vierailu heidän verkkosivuillaan sai aikaan korkeintaan suurtakin suuremman hämmennyksen. Mikä ihme siinä on, että tällaisiin messuihin laitetaan ihan törkeästi rahaa, mutta perusasioita ei viitsitä laittaa kuntoon? Hieman sama homma pätee Feenbohon, jonka sivut toki näyttävät kivoilta, mutta informaatiota niistä ei saa irti ei sitten minkäänlaista. Tai no, on siellä se sähköpostiosoite. Lampunkannat olivat joka tapauksessa kiinnostavat.
Protoshopilta löyty paljonkin kiinnostavaa. Fanni Suvilan Hattara-pöydät sulattivat sydämiä. Kertakaikkisen herkkiä ilmestyksiä! Lassi Alestalon Hang Around-henkarin voisin nähdä missä tahansa nuorekkaassa ja innovatiivisessa vaatekaupassa ripustimena.
ValoLight 2013 osastoon oltiin kaikki jotakuinkin pettyneitä. Muovia, muovia, muovia, muovia ja ainiin, muovia. Onneksi joukosta löytyi myös betonia ja puuta sekä valokirjaimia.
Salonki 2013 sai sukat pyörimään ja kyllä, jos sitä rahaa olisi ollut, myös lompakon tyhjenemään. Kaikista ihanista näytteilleasettajista ehdottomaksi ykköseksi rankkautui Roomage. Ihan kaikki, siis oikeasti ihan kaikki oli juuri sellaista tavaraa, jota haluaisin kerätä kotiini ja ehkäpä vielä joskus myydä eteenkinpäin!
Loppuun vielä muutama helmi. Yritys, jonka nimi on HELNO, siis ei helevetissä, ihan mahtavaa!
Hakolan aina ihana logo. Ei niissä tuotteissakaan mitään vikaa ollut, mutta kyllä se oli logo, joka lämmitti mun mieltä. Hakola on hyvä esimerkki siitä, missä kunnossa ulkoasuasioiden pitäisi olla siinä vaiheessa, kun lähdetään messuille. Lisäksi vielä vinkki kaikille muille messuesittelijöille K-Raudalta, sähköinen kilpailuunosallistuminen. Ai että oli helppoa, nopeaa ja ennen kaikkea ympäristöystävällistä. Olisiko muidenkin syytä siirtyä tälle vuosikymmenelle?
Ihan viimeisenä linkkivinkki Dokkäniin. Orientalkauppa, jossa tavaraa Marokosta ja Egyptistä. Menkää ja ihmetelkää. Minä menen ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti