Pikamökkeilyä ja huutokauppaa.

Viikonloppuna lähdettiin Hoon ja Hennin kanssa melkein yllärimatkalle. Kaverini sukutilalla Köyliössä järjestettiin lauantaina huutokauppa. Päätimme käydä metsästämässä aarteita ja piipahtaa samalla tätini perheen mökillä. Tuliaisiakin vietiin sillä vietin automatkani virkkaamalla sievää punaista koria.

Tässä mökissä mä olen viettänyt lukuisat lapsuuteni kesät. Muistan olleeni hyvin katkera siitä, ettei mummimme asunut maalla vaan kerrostalossa. Mun mielestä kunnon mummolla olisi pitänyt ehdottomasti olla punainen tupa ja perunamaa. No, onneksi tädilläni sentään oli sellainen: Sarini. 

Voi niiden kaikkien muistojen määrää. Mä assosion esimerkiksi kuminan ja teen yhdistelmän todella vahvasti Sariniin. Tämä johtunee siitä, että tarjolla on usein ollut Kosken Juustolan kuminajuustoa. Tätä juttua kirjoittaessani ja linkkiä hakiessani huomasin, että Juustolan tuotteita saa myös Helsingistä. Täytynee käydä kurkkaamassa vaikkapa "lähikaupassamme" Kannelmäen Prismassa. 

Tällä kertaa viivähdimme vain yhden yön, Hoo ja Henni ensimmäistä kertaa. 

Lauantaisesta huutokaupasta löytyi kuin löytyikin aarteita vaikka minkämoisia. Tässä jotain eriteltynä. Maitotonkat 6 ja 8 euroa, matkalaukut 6 euroa kappale, lampaantalja (ISO) 6 euroa, noja(kiikku)tuoli 20 euroa. Iso musta räsymatto hyppäsi kyytiimme jo Sarinin aitasta ja komistaa nyt olohuoneemme lattiaa. Tuoli on oletettavasti 30-luvulta, mutta veikkaamme, että sen istuinosa on kunnostettu jossain vaiheessa. Onneksi remontit vaikuttavat siltä, että ne on tehty vanhaa kunnioittaen. 

Nämä ihanat pienet ruskeat pullot pääsivät lipaston päälle parvekkeen ikkunan eteen olohuoneseen.

Huutokauppa oli mahtava kuuden tunnin elämys. Päivä oli mitä kaunein, Henni jaksoi kohtuullisesti ja me erinomaisesti. Kaikki huudetut ihanuudet mahtuivat farkkuun ja ehdimme vielä illaksi ystävien tupareihin. Pieni väsynyt matkaaja jäi vetämään tirsoja lampaantaljalle. Taitaa olla Nakkipossun uusi lempipaikka tässä.