Tarkastelussa tutkimusalus Aranda

Yksi hienoimmista asioista tässä työssä on se, että törmää mielenkiintoisiin ja mahtaviin tyyppeihin. Jokainen asiakas ja toimeksianto on erilainen. Viime vuoden lopulla teimme Tuokon kanssa meribiologi Sebastian Valangon väitöskirjaan kannet sekä välilehdet. Sebun isä oli aikanaan piirtänyt hienoja kuvia meren pikkueliöistä ja saimme käyttää näitä kuvia työn pohjana. Kansista tuli onnistuneet ja asiakas oli luonnollisesti tyytyväinen. 

Viikko sitten pääsimme tutustumaan merentutkimusalus Arandaan. Samaiseen alukseen, jolla Sebukin on tehnyt tutkimuksia väitöskirjaansa liittyen. Kuinka hienoa, mä tykkään ihan hurjasti laivoista. Siis sellaisista oikeista laivoista, en risteilijöistä. Tai no, tykkään mä niistäkin, en kaikista kanssamatkustajista.

Mistäköhän se johtuu, että mun ja Tuokon mielestä nää maisemat on ihan mahtavia! Pitäisi joskus vaan ottaa ja lähteä jonnekin tehdas- ja betonimaailmaan seikkailemaan.

Arandaa käyttää mm. tutkijat ja Ilmatieteenlaitos. Se on seilannut muutaman kerran jopa jäämerellä! Aranda vaikuttaa pieneltä suurien risteilijöiden rinnalla, mutta on kuitenkin kohtalaisen kookas. Hissejä ei ole, rappusia kylläkin. Hyteissä on ikkunat. Kuulemma jos hyvin käy, voi saada oman hytin, mutta usein ne jaetaan toisen tutkijan kanssa. Tässä teille Arandaa, olkaa hyvät.

Arandan historiassa ei ole ollut yhtään uhkaavaa tai vaarallista tilannetta. Turvallisuus silti ennen kaikkea ja juuri siksi. Laiva pystyy suoriutumaan töistään hurjassa 20m/s myrskyssäkin, ihmiset tosin ei.

Pelastusliivit sekä mekollisille ihmisille että mekottomille.

Iloiset laivatutkijat.

Tähänhän se sitten meni. Chicosin herkulliseen ja edulliseen valkoviiniin sekä ala-arvoisiin nachoihin ja dippilautaseen. Ilta jatkui Helsingin eri baareissa ja ravintoloissa mahtavissa merkeissä. Hyvä päivä.