perjantai 1. helmikuuta 2013

Asuntokateutta ja ihanaa (eli brunssi ja peli-ilta)

Viime viikonloppuna päätimme kokoontua työhuoneellemme brunssille ja pelailemaan lautapelejä. Osanottajien määrä ei päätä huimannut, mutta laatu oli sitäkin parempaa. En ole varma, olenko maininnut raskaasta menetyksestämme, kun Ture siirtyi työhuoneeltamme päivätöihin. Onneksi hän sentään hoitaa ilta- ja viikonloppuvuoroa. Käymmekin välillä kirjeenvaihtoa keskenämme, kun ei useinkaan satuta työhuoneelle enää samaan aikaan. Viime viikolla ostimme Turelle tähtikalatikkarin yllärilahjaksi :)



Brunssivalmisteluja


Brunssilla tarjoiltiin tuorejuustotäytteisiä kylmäsavulohirullia, tomaatti-mozzarellasalaattia, viinirypäleitä, kylmäsavukinkkua, salaattia, juustoja ja tuoretta leipää. Lisäksi oli sipsejä, dippejä, mutakakkua, leipäjuustoa ja lakkahilloa. Juomapuolta hoiti mimosat (skumppaa ja appelsiinimehua).


Pelasimme Alfapetiä. Peliä, jossa H pesee aina kaikki. Mies, jonka slogan on: tärkeintä ei ole voitto, vaan murskavoitto... Tätä peliä mäkin tykkään pelata (vain jos olen H:n kanssa samassa joukkueessa)...


Annikin ensimmäinen sana.

Ihan Annikki!

Tuuli ja tukka., tuulitukka Kylläpä sopikin ylänuttura Tuulille!
Illasta siirryimme Annikin luokse jatkamaan pelailua. Sieltä kun löytyy ISO keittiö ja ISO keittiönpöytä ja joo, olen kateellinen.


Hennikin pääsi mukaan.
Annikilla pelattiin Trivialia. Sellaista lastenversiota vuodelta 1986. Siinä olikin sitten mun vuoro voittaa ja komeasti. Kylläpä olikin mukavaa.


Yksityiskohtia Annikilta





Voittaja-talosta ei ole enää paljoa jäljellä.





Juu, yksityiskohdatkin ovat ihania, mutta eniten mä olen kateellinen oikeasta keittiöstä... Mä viihdyn periaatteessa meidän pikkurillin kokoisessa kodissa, mutta kunnollista keittiötä mä kaipaan. Ehkä sitten jonain päivänä mullakin on sellainen, eikös?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti