Kesä tulla tupsahti, tulipahan turbaanitkin

Kesä on alkanut turbaanirikkaammin, kuin yksikään edellinen. Aloitin villityksen käärimällä päähäni mm. T-paidan ja sittemmin trikooneuleen. Eipähän aivot kärähtäneet.

T-paitaturbaani

Trikooneuleturbaani

Ystävän innostamana päädyin eilen kokeilemaan ihan oikeita turbaanihommia huivin kanssa. Tasan yksi eilisistä kokeiluista oli kuvaamisen arvoinen. Samanlainen löytyi päästä tänäänkin. Taidan olla vähän rakastunut! Ja koska oppia ikä kaikki, aion opetella ainakin kolme erilaista versiota niin, että kehtaan liikkua ne päässä julkisilla paikoilla.

Ihan oikea huiviturbaani

Tässä teillekin inspiraatiota ja ohjeita. Reippaasti harjoittelemaan. Niin ja mikäli takaraivo uupuu, kannattaa kokeilla ohuen trikoopipan sisään sukkahousuja ;)

Valokeilassa Keinumäki

Keinumäki sen kun edistyy. Mä olen niin ylpeä tytöistä. Ihan mielettömän vikkelään talosta on kuoriutunut asujiensa näköinen. Yläkerta on jo lähestulkoon valmis, samoin alakerrassa keittiö. Tässä hieman yksityiskohtia, vinkkejä ja ideoita (varautukaa kuvaryöppyyn, en vaan osannut valikoida...)

Vaikuttavat tapetit löytyvät jokaisesta huoneesta. Tässä esittelyssä makuuhuone ja eteinen. Huomatkaa superhieno öljylappu yöpöydällä!

Makuuhuoneen vadelman värinen lattia!!! Jokaisessa yläkerran huoneessa on eri värinen lattia, työhuoneessa oliivinvihreä ja vierashuoneessa musta. Saas nähdä jatkuuko sama meno alakerrassa.

DIY!!! Moni paikka myy kalliilla pelkkiä lampunvarjostimen metallikehikkoja. Halvemmalla pääset, kun hankit kulahtaneen varjostimen kirpparilta ja irrotat vanhat kangasosat. Tarvittaessa kerros spraymaalia metalliosan päälle ja ”varjostin” on valmis!

Pakko kyllä antaa suuret kunnianosoitukset suurten linjojen lisäksi pienten asetelmien kokoamisesta. Vaikka keskeneräistä on vielä paljon, tulee kaikesta yllättävän paljon seesteisempää, sievempää ja helpommin käsiteltävää, kun ympärillä on kauniita asioita harkiten asetellusti (not to self...).

Jatkan Keinumäen tarinaa mun silmin, jahka päästään taas kylään :)

Senkkien uusi elämä

Kesän alussa löysimme nämä senkit, jotka ovat aikanaan palvelleet kaappien alaosina. Yläosat ovat aikojen saatossa kadonneet, mutta umpipuiset alaosat vetosivat meihin molempiin. Alusta asti oli selvää, että senkkien kansipinnat käsitellää. Tyyliä ja tekniikkaa mietittiin aika kauan. Reilu viikko sitten tartuimme tuumasta toimeen ja senkit saivat uuden ilmeen.

Ystäviltä lainatulla tasohiomakoneella saatiin vanha lakka pois siististi ja helposti ilman sen kummempaa pölyämistä. Tarvehankintalistalle taitaa mennä meilläkin tällainen!

Väriksi valikoitui emeraldin sävyinen (sävy nro: TVT S371) Tikkurilan Helmi kalustemaali. Maalia ostimme luonnollisesti aivan liikaa (2,7 litraa) ja hinta oli ihan taivaissa. Toisaalta maalauslistalla on vielä ainakin metalliset tuolinrungot ja varmasti jotain muutakin.

Kerroksia sudittiin yhteensä kaksi. Välissä täytyi pitää 16 tunnin kuivumistauko, lopullinen pinta oli käyttövalmis 2 vuorokauden kuluttua. Senkkejä on yhteensä kolme, joten päätimme maalata myös välipalan sivureunojen yläosat. Samoin maalattiin reunasenkkien sisäreunojen yläosat.

 

U ja I löysivät paikkansa eteisen senkin päältä. Oi mikä hieno tunnelma!

Tykkään!

Pieni punainen virkattu matto

Tämän piti tulla vessaan. Meidän vessan lattia on jonkin sortin massaa ja suhteellisen liukasta, joten eipä sinne oikein trikoomatto käytännöllisyyden puolesta sovi. Harmi. Vaan eipä syytä huoleen, matto sopii kuin nakutettu meidän makuuhuoneen ovensuuhun!

Olipa ihana virkata pitkästä aikaa. Jossain vaiheessa haluaisin ihan järjettömän läjän harmaata kudetta, jotta voisin tehdä ihan järjettömän ison harmaan maton!

Tämän matto on tehty Kangasaitan Juhannusruusun ohjeella niin, että koko on jätetty pienemmäksi. Tein mattoa ohjeen mukaan 10. kerrokseen asti ja 11. kerroksen virkkasin pelkkiä pylväitä ilman ketjusilmukoita. Jokaisen ketjusilmukan tilalle tein pylväitä. Musta tuntuu, että lisäyksiä ei olisi ehkä tarvinnut yhtä paljon kuin ohjeessa, mutta aikas nätisti se asettuu kuitenkin.

Suosittelen kokeilemaan!

Työmatkaa

Näin se sipuli kasvaa. Tätä on jännä seurata. Pitäisi kaivaa lisää tarpeeksi isosuisia pulloja ja kokeilla kasvattaa vaikkapa punasipulia ja valkosipulia.

Matkalla näkyi mm. vesirännin alla suihkutteleva ja kylpevä mustarastas ja laikukas kissa (mun päähän ei vaan mahdu se, miksi joku pitää kissaansa irti kaupunkialueella). Harmittaa, etten ehtinyt/saanut kumpaakaan ikuistettua kameraan.

Viikonloppuna Hoo rikkoi vahingossa takkinsa vetoketjun, mutta Kallion suutari korjasi sen odotellessa 12 eurolla. Täytyy viedä talvikengätkin huoltoon jahka lompakosta löytyy enemmän rahaa. Pohjat pitäisi vaihtaa kokonaan ja kehtaan veikata, ettei se ole mikään halvin operaatio.

Jeejee, kevätkengät ja kuiva asfaltti!

Jouluvalmisteluja ihan pienesti

Aloin jo kesällä keräilemään muovieläimiä (ja kerään edelleen, eli jos teiltä löytyy nurkista ylimääräisiä, otan mielelläni vastaan) tarkoituksenani hieman askarrella niistä. Nyt sain vihdoin ryhdyttyä tuumasta toimeen ja samalla innolla valmitui myös pienimuotoinen "joulualttari" valoineen päivineen.

Ohje eläimille on niinkuin yksinkertainen kuin: muovieläin, sivellin, akryylimaalia. Valitse haluamasi väri ja ei muuta kuin sutimaan. 

Melkein mikään ei ole niin ihanaa, kuin sytyttää jouluvalot sekä kynttilät ja kääriytyä filtin sisään vaikkapa virkkaamaan kun ulkona tuiskuttaa. Ja nythän muuten tuiskuttaa. Hyvä jos ikkunastakaan näkee kohta enää ulos. Olisi asiasta innoissani, ellei mulla olisi illalla suunta kohti Tallinnaa, toivottavasti pysyy lautta pinnalla ja päästään ilman suurempia vatsanväänteitä perille...

P.S. ei käy kateeksi postinjakajaa. Niin ja kyllä, pakkaan tavarani reppuun, vetolaukku jääköön kotiin odottamaan kevättä.

Kauris ennen.

Kauris jälkeen ja leijona vähän tuunattuna.

Joulualttarini

Tasan kuukausi jouluun!

Tajusin sen Harakanhatusta, että tosiaan, nyt on enään kuukausi jouluaattoon! Ihan joka vuosi mä päätän, että nyt aloitan jouluvalmistelut jo marraskuun alussa. Silti olen auttamattomasti myöhässä joka joulu. Olen luopunut korttien lähettämisestä (niin ihanaa kuin niitä onkin saada ja lähettää) sekä ostetuista lahjoista. Tai no, toki joskus ostan jotain, jos tiedän, että se on kaivattu ja tarvittu juttu. Tykkään tehdä itse, mutta samalla koitan miettiä myös lahjan saajaa, en tykkää antaa vain siksi, että mukamas "pitäisi" antaa.

Kävin tänään kyläilemässä Kaisa K:n luona, oli ihanaa istuskella hyvän salaatin ja jälkkärin äärellä ja jutella niitä näitä. Todettiin molemmat, että jotain lahjapajameininkiä olisi hyvä alkaa järjestelemään. Sovittiin siis, että tonttuillaan itsenäisyyspäivänä kera punaviinin.

Tässä jotain ideoita, lisää löydät  (ja ohjeita) mm. Pinterestistäni