Tällainen kuva on kiertänyt Facebookissa nyt muutaman päivän. Muhun se osui ja upposi heti, ja jakojen sekä tykkäysten perusteella teki saman monelle muullekin.
Viimeaikoina olen kuullut liian monen ihmisen kertovan sitä, kuinka paha olla heillä on; sitä, kuinka he ovat huonoja, riittämättömiä, ahdistuneita. Liian moni tarina sisältää liian monta, kärjistäen, kusipäätä. Tiedän henkilökohtaisesti, kuinka vaikeaa on karsia elämästään ihmisiä, jotka eivät tee itsellesi hyvää. Tiedän myös sen, että kun ne oikeat ihmiset löytyy, voit olla vilpittömän luottavainen ja onnellinen. Mikäli kohdallasi kyseessä on ihan oikeasti masennus on selvitymisennuste ainakin huomattavasti parempi.
Järki on hyvä pitää päässä, eikä toisia voi syyttää kaikista omista ongelmistaan. Jokaisen olisi silti hyvä aina aika-ajoin tehdä tilannekatsaus omaan elämäänsä. Katsoa, löytyykö sieltä ihmisiä, joilta saat jotain. Olipa se ihan vaan energiaa, tukea, lohtua. Ihmisiä, joille haluat antaa itsestäsi takaisin. Parhaimmillaan se on sitä, että sinulla ja muilla on lupa olla juuri sellaisia, kuin olette ja olette rakastettuja juuri sellaisenaan, ilman mitään muttia.
Tosiasia kun on se, että ihan kaikkiin ihmisiin ei vain kannata uhrata omaa energiaansa. Ihmisiä, jotka kokevat tarvetta alentaa toista, syödä toisen itsetuntoa sekä/tai -kunnioitusta on aivan turha pitää ympärillänsä, olipa historia heidän välillään millainen tahansa. Kenelläkään ei ole oikeutta eikä lupaa aiheuttaa toiselle pahaa oloa, ei henkistä eikä fyysistä. Juttele ensin, mutta jos asiat eivät muutu, mene eteenpäin ja jätä taaksesi.
Loppusanoiksi vielä: tarkista, ettet ole oman elämäsi kusipää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti